Luku 1
Kuinka oppia kieli syvällisesti ja tehokkaasti 1
1.1 Oppiminen vertailussa 2
Eri kielet, eri säännöt 2
Tosi ja epätosi arvot C- ja rubiinikielissä 3
Tosi ja epätosi arvot Java 3:ssa
1.2 Oppiminen historiasta 4
Ymmärrä kielisuunnittelijan tarkoitus 4
Emme tiedä, mitä kieltä oppia 4
Opi, mikä toimii useilla kielillä 5
1.3 Yhteenveto 6
Luku 2
Ohjelmointikielten syntyhistoria 7
2.1 Ohjelmointikielten syntyhistoria 8
Yhdyskaapeli 8
Ohjelma sisäänrakennettuna 9
Fortran-kieli tuli ulos 10 kertaa
2.2 Ohjelmointikielten syntyyn liittyvät syyt 11
Laiskuus: Yksi ohjelmoijan kolmesta hyveestä 11
Kielillä on omat mukavuutensa 12
2.3 Yhteenveto 13
Luku 3
Kieliopin synty 15
3.1 Mikä on syntaksi 16
Operaattorin prioriteetti 16
Syntaksi on kielisuunnittelijoiden sääntöjen laatima.17
3.2 Pinokone ja neljäs kieli 17
Laskentaprosessi 18
Kuinka ilmaista laskentajärjestys 18
Stack Machine 19 on edelleen käytössä
3.3 Syntaksipuu ja Lisp-kieli 20
Laskentavirtaus 20
Kuinka ilmaista laskelmien järjestys 20
Syntaksipuu 21 on yhä käytössä
Sarake Vahvistaaksesi ymmärryksen oikeellisuuden, sinun täytyy ensin ilmaista se 23
3.4 Päätteiden merkintä 24
Kielioppianalysaattori 24
Sääntöjen 25 kilpailu
Kolumni, kun et tiedä, mitä opiskella 25
3.5 Yhteenveto 26
Luku 4
Ohjelman prosessinohjaus 27
4.1 Rakenteellisen ohjelmoinnin synty 28
4.2 Ennen if-lauseen 28 syntyä
Miksi on olemassa if-lause 28?
Miksi on, jos... else lause 30
4.3 Vaikka lause – tehdään toistuvasti suoritetut jos lauseet tiiviimpiä 33
Lausekkeet, joissa käytetään while-lauseita 33
Lausekkeet ilman while-lauseita 34
4.4 Väittämälle – tee while-lauseesta, jonka arvo kasvaa, tiiviimmäksi 35
Lausekkeet, joissa käytetään lauseita 35
Lausekkeet, joita ei käytetä väittämille 35
foreach - ohjaa silmukkaoperaatioita käsiteltävän objektin perusteella 36
4.5 Yhteenveto 37
Luku 5
Funktio 39
5.1 Toimintojen rooli 40
Helppo ymmärtää—kuin organisaatio 40
Helppo uudelleenkäyttö – aivan kuten osat 41
Uudelleenkäytön ominaisuudet ohjelmassa 41
5.2 Paluu Komento 42
Toimintojen synty 43
Omistettu muisti 44 hyppykohteiden tallentamiseen
Sarakefunktion nimeäminen 45
Pino 45
5.3 Rekursiiviset kutsut 47
Sisäkkäisten rakenteiden tehokas käsittely 48
Sisäkkäisten rakenteiden käsittely 48
5.4 Yhteenveto 52
Luku 6
Virheenkäsittely 53
6.1 Ohjelmissa on myös virheitä 54
6.2 Kuinka viestiä virhe 55
Välitä virhetiedot palautusarvon 55 kautta
Hyppää 58:aan, jos teet virheen
6.3 Lauseen rakenne 61 sisältää virheellisen koodin
John Goodenoughin mielipide 61
Esiteltiin CLU-kieli 62
C++-kielen 62 käyttöönotto
Windows NT 3.1 63:n esittely
6.4 Uloskäynti vaatii vain yhden 64:n
Miksi lopulta 64 esiteltiin
Paritoiminta ilman puutteita 64
6.5 Milloin heittää poikkeus 68
Riittämättömät parametrit, kun funktiota kutsutaan 68:ksi
Antenni ulospäin 69
Heitä poikkeus 70 heti virheen jälkeen
6.6 Poikkeus 71:n ohituksessa
Ongelma 71 poikkeustoimituksella
Tarkastuspoikkeukset Java-kielelle 71
Syyt, miksi tutkimuspoikkeavuuksia ei käytetä laajasti 73
Sarake Konkreettinen tieto ja abstrakti tieto 73
Kolumni Oppiminen korostaa pureskeluun ja nielemiseen hitaasti 74
6.7 Yhteenveto 74
Sarake Aloita siitä, missä sinun täytyy lukea 75
Luku 7
Nimi ja laajuus 77
7.1 Miksi nimi 78
Kuinka valita nimi 79
Nimikonflikti 80
Kuinka välttää konflikti 80
7.2 Scopes 81:n kehitys
Dynaaminen Scope 82
Staattinen Scope 84
7.3 Onko staattinen kaukoputki täydellinen 88?
Laajuus muilla kielillä 88
Ongelma 89 sisäkkäisillä funktioilla
Ulkoisten skooppien uudelleensitominen 91
7.4 Yhteenveto 93
Luku 8
Type 95
8.1 Mikä on tyyppi 96?
8.2 Arvojen 97 päällä ja pois -lausekkeet
Digitaalisten numeroiden keksiminen 97
Seitsemän segmentin digitaalinen putkinäyttö 98
Abacus 99
8.3 Kuinka monta hehkulamppua tarvitaan digitaaliseen numeroon 100
Desimaalista binääriin 100
Octal vs. Hex 102
8.4 Kuinka ilmaista reaaliluvut 103
Kiintopisteiden määrä – desimaalipisteen sijainti määräytyy 103:lla
Liukulukuluku – Arvo itsessään sisältää tiedon siitä, mistä desimaaliosa alkaa 104
8.5 Miksi tyyppi 107 esiintyy
Ei genreongelmia 107
Type 108 varhaisessa Fortran-kielessä
Kerro prosessorin muuttujatyypille 108
Implisiittinen tyyppimuunnos 109
8.6 Tyyppien 111 erilaiset avautumiset
Käyttäjän määrittelemä ja olio-orientoitu 112
Type 112 ominaisuutena
Geneeriset tyypit, geneeriset ja mallipohjat 113
Dynaaminen Type 116
Tyyppipäättely 118
8.7 Yhteenveto 122
Sarake Hallitse luonnos ennen yksityiskohtien lukemista 122
Luku 9
Säiliöt ja narut 125
9.1 Astioiden monimuotoisuus 126
9.2 Miksi erilaisia säiliötyyppejä on olemassa 127
Array vs. linkitetty lista 127
Linkitettyjen listojen vahvuudet ja heikkoudet 130
Sarake Big O -notaatio – Tiivis esitys laskennallisen ajan ja datan välisestä suhteesta Volume 131
Kielierot 132
9.3 Sanakirjat, tiivisteet ja assosiatiiviset taulukot 132
Hajautuslista 133
Puu 134
Elementin lukuaika 136
Ei ole olemassa yhtä kaikille sopivaa konttia 138
9.4 Mikä on hahmo 139?
Merkistöt ja merkkien koodaus 139
Koodaus 140 ennen tietokoneiden syntyä
EDSAC:n merkkikoodaus on 142
ASCII-aikakausi ja EBCDIC-kausi 142
Japanilainen koodi 144
shift_jis koodaus rikkoo ohjelman 145
Taikakommentaattori 147
Unicode tuo yhtenäisen 148:n
9.5 Mikä on String 150?
Pascal-merkkijonot, joilla on pituustieto, ja C-merkkijonot ilman tätä tietoa 150
1 merkki on 16 bittiä Java-kielen merkkijonosta 153
Suunnittelumuutos otettu käyttöön Python 3 153:ssa
Haaste 154 Ruby 1.9:lle
9.6 Yhteenveto 155
Luku 10
Rinnakkaiskäsittely 157
10.1 Mitä on rinnakkaiskäsittely 158
10.2 Alajako ennen vuotta 158
10.3 Vuorotellen kaksi menetelmää 159
Yhteistyöhön perustuva moniajotila – vaihda 159 sopivassa solmussa.
Preemptiivinen moniajo-tila – vaihda 160 astetta tietyn ajan jälkeen
10.4 Kuinka välttää kilpailutila 160
Kolme ehtoa kilpailuehtojen asettamiselle 161
Ei jakamista – prosessi- ja toimijamalli 162
Ei muutoksia – const, val, immutable 164
Ei väliintuloa 164
10.5 Lukkojen ongelmat ja vastatoimet 166
Ongelma sulkujen kanssa 166
Resolve 167 transaktiomuistin avulla
Transaktionaalisen muistin historia 168
Transaktiomuisti korvaa 169
10.6 Yhteenveto 170
Luku 11
Esineet vs. luokat 171
11.1 Mitä on olio-orientoitu 172
Olio-pohjaiset konnotaatiot vaihtelevat kielen mukaan 172
Kohde on todellisen maailman malli 174
Mikä on luokka 175?
11.2 Menetelmät aggregaatiomuuttujien ja -funktioiden mallintamiseen 175
11.3 Menetelmä 1: Moduuli, Paketti 176
Mikä on moduuli, paketti 176
Pakettisuunnitteluobjekti 177 Perlissä
Pelkät moduulit eivät riitä 178
Tallenna tiedot erikseen 179
Siirrä eri tiiviste 179 parametrille
Laita myös alustusprosessi pakettiin 180
Tiivisteiden ja pakettien sitominen yhteen 181
11.4 Menetelmä 2: Lisää funktio myös hajautusarvoon 183
Ensimmäinen luokka 183
Laita funktio tiivisteeseen 184
Luo useita laskureita 185
Lisäsin jaetut ominaisuudet prototyyppiin 186
Onko tämä olio-orientoitunut 189?
11.5 Menetelmä 3: Sulkeminen 190
Mikä on sulkeutuminen 190?
Miksi sitä kutsutaan sulkeutumiseksi 191?
11.6 Menetelmä 4: Luokka 191
Hallin suunnittelema luokka 192
Luokka 192 C++-kielellä
Funktioiden kuvausten rooli 193
Luokat 193:n kolme päätehtävää
11.7 Yhteenveto 194
Luku 12
Perintö ja koodin uudelleenkäyttö 195
12.1 Mikä on Perintö 196?
Erilaisten toteutusstrategioiden periminen 197
Perintö on kaksiteräinen miekka 199
Richterin toimeentuloperiaate 199
12.2 Moninkertainen perimys 201
Asia on useissa luokissa 201
Moniperintö on erittäin kätevää tilan uudelleenkäytön 202 toteuttamisessa
12.3 Moninkertaisen perinnön ongelma – konflikti jatkuu 203
Kiertotie 1: Poista monen perinnön 205 käytöstä
Kiertotie 2: Hae 207 peräkkäin
Kiertotie 3: Sekoitettu prosessointi 211
Kiertotie 4: ominaisuus 213
12.4 Yhteenveto 216
Sarake Luku luvulta alusta alkaen 217
Linkit:https://pan.baidu.com/s/1PN5Kicx4DdUgFOYQfr1yzQ&shfl=sharesetUuttokoodi:Turistit, jos haluatte nähdä tämän postauksen piilotetun sisällön, olkaa hyvä Vastaus
|
Julkaistu 21.10.2019 10.13.42
|
|
|
Julkaistu 21.10.2019 11.06.04
|
